Marraskuussa olen monen muun tavoin ollut synkkämielinen, mutta myös pyörällä päästäni ja innostuneempi kuin koskaan. Alkukuun nestemäinen ruokavalio, särkevät leuat, turvonnut naama, yrittäjyyden käynnistäminen sairaslomalla ja pienetkin vastoinkäymiset ovat kiukuttaneet ja masentaneet. Samalla toipuminen, kaiken uuden oppiminen, vapaus ja miljoonat mahdollisuudet ovat piristäneet syyssateiden keskellä.
Olen viihtynyt kotona ja nauttinut kaikesta ajasta, jonka parisuhteelle on voinut antaa kaukosuhteen ja kiireisen puolivuotisen jälkeen. Keittiö on ollut toistuvasti sotkussa kokkailujeni jäljiltä – kerrankin sille on aikaa! Olen keskeyttänyt tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä puuhia ainoastaan riehuakseni hetken koiran kanssa. Olen valvonut myöhään stand up -klubin jälkeen ja nukkunut aamulla niin pitkään kuin huvittaa. Oi onnea! Olen hukkunut päiviin ja elänyt arkenakin välillä viikonloppuja – toki ikäväkseni myös toisinpäin.
Iltojani olen kuluttanut yrittäjyyskoulutuksessa. Lähden matkaan poikkeuksetta kiukkuisena ja turhautuneena, mutta palaan kotiin inspiroituneena ja vähän viisastuneenakin. Päivittäin kyseenalaistan valintaani hypätä pois toimistolaisen työelämästä, mutten missään nimessä kadu. Sen sijaan pidän ovet ja ikkunat avoimena kaikkialle. Luon suhteita ja verkostoidun. Haalin kontakteja ja suunnittelen elämääni kivoja asioita sulkematta mitään ulkopuolelle – paitsi turhan stressin ja muiden aiheuttamat harmaat hiukset. Ties vaikka löytäisin itseni kaiken tämän päätteeksi vielä toimistolta. Who knows.
Mollisointu on hallinnut läpi marraskuun. Se ei kuitenkaan peitä duuria alleen. Olisi muuten hauska tietää, kumpi vei voiton viime sunnuntaina, kun Koomikko vei minut Malmitaloon kuuntelemaan kokeellista jatsia… Joka tapauksessa hyppään hyvillä fiiliksillä osaksi joulukuuta.
Marraskuussa tuli täyteen vuosi seurustelua. Piipahdin vuosipäivänä kirjallisuuspiireissä Marrasgaalan verran ja vietin pyhäinpäivää ystävän kanssa. Kävin kahdessa Journalistiliiton koulutuksessa ja hain ensimmäistä kertaa starttirahan maksatusta. Lähetin toimitukseen ensimmäisen lehtijuttuni freelancerina ja pommitin haastateltavia sähköposteilla tarjoten väleissä lisää juttuja toimituksiin. Marraskuussa aloitin yrittäjäkoulutuksen, tuskailin kirjanpitäjää ja raivostuin Osuuspankin palveluiden vaikeuteen. Kävin hämmentävän monilla treffeillä Koomikon kanssa ja niillä yksillä hämmentävillä: se kokeellinen jatsi.
Aika jättää harmaa marraskuu ja keskittyä haaveilemaan aurinkoisesta joulukuusta. Jep. Muutama viikko ja kahden vaihdon taktiikalla Australiaan!
TIIA 