Kun keväällä kuulin ensimmäisen kerran Helsexinki-näyttelystä, ajattelin meneväni katsomaan sitä oitis. Kesällä joku Instagram-seuratuistani kävi tuon tsekkaamassa ja samalla muistutti minua sen olemassaolosta. Syksyllä vietettiin maailman seksuaaliterveyden päivää, jolloin jälleen joku taho nosti näyttelyn esille. Ja nyt vihdoin viimeisellä mahdollisella viikolla sain revittyä itseni Helsingin kaupunginmuseon neljänteen kerrokseen.
Minulta kysyttiin, mitä odotan näyttelyltä. Vastasin, etten oikeastaan tiedä, mitä odottaa. Totesin lukeneeni näyttelyn esittelyn viime keväänä, mutta unohtaneeni sen jo täysin. Sitten hyppäsinkin ratikkaan.
Yllä olevat kuvat antavat näyttelystä varsin väärän kuvan – tai sitten oikean? Kai jokainen näkee näyttelyn omalla tavallaan. Itse näin seinille kirjoitetut sitaatit aitojen ihmisten kokemuksista sekä seksuaalisuuden monimuotoisuuden. Ymmärsin, kuinka yksin moni on oman seksuaalisuutensa kanssa.
Kuvittelin olevani jotenkin avoin ja kartalla. Helsexinki-näyttely avasi silti silmät. Ymmärsin olevani varsin etuoikeutetussa asemassa oman seksuaalisuuteni kanssa.
Tallensin muutaman lainauksen seinältä myös puhelimeen kuvana. Laatu ei kuitenkaan korvaa määrää, joten jätän kuvat julkaisematta. Sen sijaan yhden lainauksen kuulin ihan livenä ja sen haluan nyt jakaa kanssanne.
Hei, mennään tonne! Siellä on ilmaisia kumeja! Kyl säkin niitä tarvit.
Menin näyttelyyn yksin, mutta tilassa oli myös muita. Huomio kiinnittyi väkisinkin oppilasryhmään. Osa teineistä lojui säkkituoleissa ja pari näyttelytilan sohvalla (sängyllä?) katse kännykässään. Kourallinen vietti aikaa kuvaamalla itseään, osa yhdessä kaverin kanssa. Harvempi keskittyi itse näyttelyyn, mutta silti opettajalla tuntui olevan duunia yrittäessään saada porukkaa lopulta poistumaan.
Kaikki pisteet sille opelle, joka toi teinit näyttelyyn. Ihan äärettömän tärkeää. Kaikki seinien sitaatit lukeneena ainoastaan toivon, että se tärkeä duuni jatkuu koulussa. Ja jos Helsingin kaupunki hoitaa alle 25-vuotiaille sen ilmaisen ehkäisyn, niin oppilaiden huomio voisi kiinnittyä muuhunkin kuin ilmaisiin kortsuihin.
Ok, otin itsekin kaksi…
Helsexinki – tarinoita ihmisyydestä on nähtävillä vielä tämän viikon loppuun eli sunnuntaihin 28.1.2018 asti. Käy, jos et ole vielä käynyt!
TIIA 