Kolme

Olen nyt muutamasti (kolmesti?) törmännyt blogeissa tällaiseen kolmoishaasteeseen, enkä malttanut olla tarttumatta siihen. Tekee mieli hullutella. Eli tässä viisinkerroin kolmoisia elämässäni. Var så god.

Kolme hyvää asiaa päivissäni

  1. Vapaus. Freelance-toimittajana pidän siitä, että saan suunnitella – tai olla suunnittelematta – päiväni. Lisäksi olen tehokkain toimija aina illemmalla, niin on ihanaa, kun ei väkisin tarvitse repiä itseään ylös sängystä 6:30.
  2. Opinnot. Aloitettuani seksuaalineuvojan opinnot olen alkanut suhtautua myös itseeni ja omaan ammatilliseen potentiaaliini uudella tasolla. Haluan oppia lisää, kirjoittaa enemmän ja lukea aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
  3. Koomikko. Tykkään hänestä tosi paljon. Välillä kerron, kuinka voisin pistää hänet purkkiin ja pakata menoihini mukaan. Koomikon hölmöily, kuorsaus ja jopa tietokoneen tasainen naputtelu piristävät päivääni poikkeuksetta. Eniten kuitenkin se hölmöily.

Kolme hyvää asiaa minussa

  1. Purenta. Se on nyt täydellinen ja tulevana tiistaina (eli kahden yön kuluttua!!!) saan hammasraudat kokonaan pois – sekä jonkin verran ylläpitokamaa suuhun. Olen luvannut itselleni kirjoittaa purennasta ihan oman postauksensa, kunhan saan nuo rasitteet hampaista pois. On ollut jännittävää tutustua omaan ulkonäköönsä uudelleen, syödä ensin kuusi viikkoa sosesafkaa ja senkin jälkeen pehmeitä pari kuukautta, lisäksi pakkaset ovat untuneet erityisen haastavilta naaman uusien titaaniosien myötä.
  2. Kirjoittaminen. Tähän mulla on hiukan viharakkaussuhde, vaikka työkseni kirjoitankin. Olen kirjoittanut aina ja yläasteen äidinkielen opettajakin aikanaa ilmoitti äidilleni, ettei kirjoittamiseeni sovi puuttua. Mitä enemmän tyttö kirjoittaa, sitä tärkeämpää. Sitä kai tässä nyt sitten yritän toteuttaa.
  3. Vilpittömyys – kysyin Koomikolta tässä vaiheessa hieman apua. Ja näin kirjoittamisen ammattilaisenakin myönnän: googletin. Vilpitön on aito ja rehellinen, jolla ei ole taka-ajatuksia. Koomikko lisäsi tähän minun olevan myös suora. Lienee totta. En jaksa mitään kiertoreittejä, vaan ilmaisen asiat niin kuin ne ovat. Samoin olen avoin. Nämä kulkevat pitkälti käsi kädessä.

Kolme hyvää asiaa elämässäni

  1. Koomikko – taas. Hän nyt sattuu olemaan paras kaikista ja pitää minut useimmiten edes jonkinlaisessa tasapainossa. Koomikko ymmärtää ja antaa tilaa, kun sitä tarvitsen, mutta myös halaa painajaiset pienemmiksi.
  2. Blogi. Tänne tuntuu hyvältä kirjoittaa. Blogi on hiekkalaatikkoni ja paikka kaikenlaisille päiväunille. Saan jakaa ajatelmiani ja puhua siitä tärkeimmästä: seksistä. Ikinä ei voi puhua liikaa seksistä.
  3. Pica. Koira ei ole minun, mutta kyllä se paljon jaksaa ilahduttaa pitkin päivää. Toisinaan heikkoina hetkinä heittelen ilmoille ajatusta leikkikaverista, mutta todellisuudessa en olisi valmis sitoutumaan toiseen koiraan. Lähinnä siitä syystä, ettei se olisi varmastikaan yhtä valloittava persoona kuin tuo meidän dogi.

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna

  1. Yritys. Perustin viime vuonna toiminimen Merikanto Media, jonka mukaan tämäkin kirjoitusalusta on nimetty. Melkoinen oppikouluhan tämä on ollut enkä vieläkään tiedä juuri mistään mitään, mutta yhteys verojengin, kirjanpitäjän ja vakuutusyhtiön kanssa on avattu. Pitäisikö nyt sitten olla aikuinen?
  2. Budapest. Koomikko osti meille elokuun lennot Unkariin ja varasi lompakkoni kautta majoituksen. Ulkoistan tällaiset asiat kovin mielelläni, koska ymmärrän niistä aika vähän eikä keskittymiseni riitä näihin alkuunkaan. Ni Koomikko hoitaa. Hän on myös meistä se innokkaampi matkaaja, mutta olen aiemminkin todennut, että lähtisin mukaansa vaikka minne! Se vaatii melkoista luottamusta psaltani, mutta sen hän saa.
  3. Opinnot – again! Oon vain äärettömän siistiä saada opiskella ja tehdä juttua, joka kiinnostaa niin paljon. Valmistun 16. marraskuuta ja todennäköisesti juhlistan asiaa opiskelukaveriden kanssa. Sen sijaan lauantaina 17. marraskuuta on sit ihan perinteiset kotibileet. Sopii laittaa kalentereihin n-y-t-nyt!

Kolme hyvää asiaa blogissani

  1. Lukijat. Blogin vuorovaikutus on aika alhainen ja kommentointi hiljaista, mutta kyllä täällä liikennettä on. Ja se liikenne riittää tässä vaiheessa oikein hyvin.
  2. Teksti. Olen vähemmän visuaalinen ihminen. Panostan mieluummin tekstiin kuin kuviin. En jaksa ottaa kuvia. Se on epämukavuusalueeni, jolle en haluaisi astua jalallanikaan, mutta välillä on pakko. Ja sitten mieheni on valokuvaaja… Ironic.
  3. Ulkoasu. Tykkään blogin ulkoasusta tosi paljon, vaikkakin myönnetetään: on se välillä hiukan raskas. Olisi ehkä helpompi pitää blogi postauksen liukuhihnana, mutta tällainen artikkeliratkaisu tuntuu paremmlta ainakin hyvin. Deal with it.

Ihmiselle, jonka omakuva on hiukan vinksallaan, tällainen hyvien asioiden listaaminen oli yllättävän hankalaa. Kuvaansa kuitenkin työstetään ja toivottavasti päästäisiin johonkin kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Siinä kohdin lienee tarpeellistä toteuttaa kolmoishaaste uudelleen. Vastaukset voivat yllättää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s