Lapsena en mennyt satubalettiin, vaikka äiti kovasti toivoi. Olin arka. Ala-asteella eksyin ystävän myötä telinevoimisteluun ja sehän oli parasta, mitä lopulta tiesin. Sitä kautta tutuksi tuli myös cheerleading ja lopulta kilpa-aerobic. Jossain vaiheessa kiinnostus kaikkeen tähän kuitenkin lopahti ja tilalle tuli jotain muuta aivan yhtä koukuttavaa: seksi.
Eka kertani on aika surullinen tarina siinä mielessä, että olin äärimmäisen ihastunut poikaan. Hänellä oli kuitenkin tyttöystävä kaukosuhteen takana. Siitä huolimatta olin sinnikäs, ihastunut ja ehkä tyhmäkin. Halusin hänen olevan se ensimmäinen. Ja niin hän olikin.
Päästyäni jollain tapaa irti suhteentapaisesta aloin kerätä baarissa aakkosia. Käytännössä kuka tahansa kelpasi, kunhan nimensä alkoi uudella kirjaimella. Kuulostaa pahemmalta kuin olikaan. Projektin aikana kuitenkin ymmärsin, mistä irtosuhteissa oli kyse – seksistä eikä mistään muusta. Puhelinnumeroita ei vaihdettu, etunimen tiesin ja ehkäisystä huolehdittiin. Kunhan kondomi ei luiskahtanut paikaltaan. Olin koukussa – ja tietyille tahoille huomautuksena, etten käynyt lopulta kaikkia aakkosia läpi.
Muistan krapulapäissäni julistaneeni kerran Nousiaisten huoltsikan Hesburgerissa kerrosaterian majoneeseineen olevan parempaa kuin seksi. Vedän sanani nyt takaisin, sillä seksi on parempaa kuin kerrosateria. Varmaan joku karma tässä kuitenkin iskee silti…
Mutta seksi. Ai että! Olen toivottavasti puhunut täällä aiemminkin irtosuhteiden puolesta. Itsehän rakastan irtosuhteita – tietenkään en ollessani sitoutuneena Koomikkoon. Ja siis sitoutunut omasta tahdostani. Minulle monogaminen suhde on paras tapa olla parisuhteessa. Se ei kuitenkaan sulje pois rakkauttani irtosuhteisiin, joita harrastin ennen Koomikkoa.
Irtosuhteissa parasta on se, että se on pelkkää seksiä. Voi tosiaan tietää toiseesta nimen, mutta pakollista ei ole sekään. Ei tarvitse vaihtaa puhelinnumeroita. Toisen ei tarvitse tietää sinusta mitään, joten voit olla sängyssä juuri sellainen kuin haluat. Kunhan muistaa huolehtia siitä ehkäisystä! Ja jos se pettää, jälkiehkäisy on ystävä. Se ei kuitenkaan suojaa seksitaudeilta. Tinder avaa ovia uusiin tuttavuuksiin, samoin jengiä voi edelleen löytää baareista. Molempi parempi. Morkkista voi ja saa tuntea, mutta siinä kohtaa kehottaisin pohtimaan, mistä morkkis kumpuaa.
Jos joku kysyy minulta harrastuksiani (eli lähinnä työhaastattelussa kysytään), vastaan useimmiten työn olevan myös harrastukseni jatkuvan kouluttautumisen ohella. Tämä pitää paikkansa. Silti seksi ja seksuaalisuus ovat niitä todellisia harrastuksia, mutta sano se työhaastattelussa ja tienaa duunipaikka – not. Eikä sillä, että tarvitsisin työpaikan. Yrittäjänä on hyvä olla. Jonkinlaista duunikulttuuria kaipaisin kuitenkin varsin yksinäiseen ahertamiseen.
Vaan rakkaudesta lajiin olen rakentanut blogiin liittyen erään yhteistyökuvion ja toisaalta löytänyt tavan hyödyntää osaamistani, erikoistumista ja puhdasta kiinnostusta. Palaan näihin jo toivottavasti ensi viikolla. Hankala pysyä pöksyissään, mutta se tuskin Koomikkoa haittaa.
xoxo
TIIA 