Kirjoitin tuoreeseen Trendi-lehteen siitä, kuinka ihminen kokee elämänsä raiskauksen jälkeen. Tiivistettynä: ei ole ollut helppoa.
En tarvitse apua enää poistaakseni häpeää tai syyllisyyttä, mutta se arvottomuuden tunne. Se velloo, vaikka tietää elävänsä rakkaana parisuhteessa. Se tuo epävarmuuden kaikkiin elämän osa-alueisiin. Se rikkoo. Se sanoo, ettei kukaan oikeasti välitä. Olen eilisen päivän sanomalehti, joka viedään roskikseen kaikkien muiden papereiden kanssa.
Ahdistus ja arvottomuus kulkevat käsikkäin. Ne ovat toistensa parhaat kaverit. Kuljet heidän vierellään kuin kaikki olisi hyvin – ja sitten kallistut. Kaadut naama edellä Piper Chapmanin tavoin lattiaan, lohkaiset hampaan ja saat ruven ylähuuleen. Sitä on arvottomuus – tai sellaisena arvottomuutta tunteva näkee itsensä muiden rinnalla.
Trendi-lehteen päätynyttä otsikkoa en itse valinnut: Ehjäksi selvinnyt. Ihan kuin olisin päätynyt valtakunnalliseen valheeseen. Toki artikkelissa oli tarkoituskin näkyä hyppysellinen toivoa, mutta…
Seksuaalirikokset ovat rikosten mämmi. Ja minä vihaan mämmiä.
TIIA 