Oletko pettänyt? Onko sinua petetty? Mitä on pettäminen? Pitääkö pettämisestä kertoa? Päättyykö suhde siihen, jos toinen pettää? Miksi toinen pettää?
En ole pettänyt – paitsi jos eksältäni kysytään. Tietääkseni minua ei ole petetty – ainakaan oman määritelmäni mukaan. Jokainen pariskunta määritteleekin itse rajansa pettämisen suhteen. Yksikään suhde ei automaattisesti pääty pettämiseen. Syitä pettämiseen on useita.
Pettäminen ei ole mustavalkoista. Siinä on myös paljon harmaan eri sävyjä, kaikenlaisia kuvioita ja aina vähintään kaksi puolta. Se, mikä on pettämistä yhdelle, ei ole pettämistä toiselle.
Satuin tällä viikolla vilkaisemaan Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelmaa. Se käsitteli pettämistä.
Tykkään Salmen tavasta käsitellä hankaliakin teemoja, joihin usein liittyy ennakkokäsityksiä. Salmi nostaa esille nämä ennakkokäsitykset ja myöntää itsekin ajatelleensa näitä mukaillen. Sitten ne on käsitelty ja aihetta lähdetään avaamaan ennakkoluulottomasti useita eri ihmisiä kuunnellen.
Jakson tärkein viesti itselleni tulevana seksuaaliterapeuttina oli ehdottomasti se, miten pettämisessä kyse on usein aivan jostain muusta kuin pettämisestä. Tapahtuneen sijaan pitäisi penkoa syitä, jotka ovat johtaneet pettämiseen. Voisi oikeastaan ajatella, että pettäminen on oire jostakin.
Pitääkö pettämisestä kertoa?
No pitääkö? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Jokaisella on oma kantansa – ja itselläni ei esimerkiksi ole kantaa tähän ollenkaan! Sen sijaan Koomikko oli ainakin viimeksi aiheesta keskustellessamme sitä mieltä, että pitää kertoa. Mitä mietit, Ronja Salmi? -ohjelmassa erään rouvan vastaus sai minut hymyilemään. Hän oli sitä mieltä, että kertominen ei ole tarpeen: Kärsikööt sitten itse sen tiedon kanssa, jos on sellaista mennyt tekemään!
Oma ohjeeni olisi kertoa pettämisestä jollekin luotettavalle henkilölle, jonka kanssa tapahtunutta voisi pohtia:
- Miksi petin?
- Aionko pettää uudestaan?
- Mitä tapahtuu, jos kerron kumppanille?
- Entä jos en kerro?
- Miksi kertoisin?
- Miksi jättäisin kertomatta?
Pettämisessä kyse on luottamuksesta ja sen pettämisestä. Ja luottamuksen voi pettää monella muullakin tavalla kuin panemalla tai pussailemalla toista. Syyllisyyden tunteen saa hankittua myös syömällä töissä salaa kahvin kanssa donitsin, kun on sovittu yhdessä herkkulakosta. Esimerkkini saattaa kuulostaa mitättömältä, mutta tietyllä tasolla kyse on samasta asiasta: pettämisestä.
Pettämisestä voi selvitä, mutta se vaatii sitä, että tunnustaa. Tai ehkä jotkut voivat elää pettämisen kanssa jatkamalla elämäänsä muina naisina ja miehinä. Itse tunsin ylemmyyttä siitä, etten antanut pettämisen vaikuttaa parisuhteeseeni. Lärpätin asiasta ystävälleni ja vannoin, ettei yksi sivuhyppy pilaa pitkää suhdettamme. Joten kun petin toisen kerran, maailmani keikahti nurin. Olin muuttunut ihmiseksi, joka en halunnut olla ja joka kuitenkin olin.
Cosmopolitan 7-8/2017
Onko pettäminen sinulle mustavalkoinen asia vai arvioitko tilannetta tapauskohtaisesti? Voiko yksi moka pilata koko suhteen?
TIIA 