Vittu vihdoin! En enää edes muista, miten monta kertaa olen yrittänyt saada tiliä läpi OnlyFans-palveluun. Yritin passilla ja ajokortilla – vuorotellen. Nappailin uusia selfieitä henkilötodistusteni kanssa ja lähettelin niitä säännöllisesti hyväksyttäväksi saadakseni tilini läpi. Jossain vaiheessa kirjoitin aiheesta myös tänne.
Tiistaina päätin hetken mielijohteesta kokeilla vielä kerran. Hiippailin passini kanssa vessaan, kampasin hiuksen samalla tavalla kuin passikuvassa, heitin silmälasit hetkeksi pois ja pyrin näyttämään mahdollisimman samalta kuin passikuvassani. Tuo kuva on otettu ennen leukaleikkaustani, joten kasvojeni piirteet ovat siihen verrattuna erilaiset. Siirsin kuvat koneelle ja lähetin hakemukseni OnlyFans-porukalle vielä kerran. Aamupäivällä sain sähköpostin otsikolla Your account has been approved.
En vielä tarkalleen tiedä, mitä tililläni aion tehdä. Jostain syystä kaikkien vastoinkäymisten takia koin kuitenkin tärkeäksi saada tilini läpi. Kiva, kun joistain asioista tulee yllättäen pakkomielteitä… Jos alan käyttää tiliäni aktiivisesti ja lisätä sinne sisältöä, infoan asiasta kyllä täällä. Alkuperäinen motiivini oli kuitenkin päästä lähinnä tutustumaan kanavaan, josta kaikki puhuvat.
Enköhän jostain saa jonkin merkin, miten kanavaani kuuluu lopulta hyödyntää.
Hei hei mitä kuuluu?
Minulla on uusi harrastus: ryhmäterapia. Aloitin sen viime viikolla. Käyn siellä toki itseni takia, mutta pidän myös ajatuksesta, että saan sieltä työkaluja, joita voin käyttää omien asiakkaideni kanssa. Ryhmän painotus on paniikki- ja ahdistuneisuushäiriössä, joten pohdimme paljon tunteiden syy-seuraussuhteita ja kokeilemme erilaisia rentoutusharjoituksia. Tapaamisten välillä tehdään erilaisia kotitehtäviä. Tällä viikolla pitäisi pohtia ahdistavia tilanteita ja niihin liittyviä ajatuksia, tunteita, fyysisiä oireita ja toimintaa. Kiva altistaa itseään tahallaan ahdistukselle…
Penishierontakurssit rullaavat etänä. Aluksi hieman pelotti, miten kurssit saa etänä toimimaan, mutta hyvin sujuu! Toki fiilis on livenä aivan eri, mutta olen ratkaissut tämän pyytämällä kurssien ajaksi ystävän seurakseni. Näin saan välitöntä palautetta ja näen, miten jengi saa ohjeistani kiinni. Etäyhteys on kätevä, mutta kameran kautta ei aina näe kaikkea. Ja usein porukka pitää kameroita kiinni, jolloin en näe sitäkään vähää. Seuraava penishieronnan etäkurssi järjestetään torstaina 3.6. klo 18:00-20:00.
Puolisen tuntia ja otan suunnaksi Espoon Tapiolan. Olen menossa eräänlaiseen työhaastatteluun – tai tapaamiseen. Jännittää, mutta olen tässä koko aamun mielessäni mutissut, ettei minua pyydettäisi sinne, jos kiinnostusta ei olisi. Lähetin joitain kuukausia sitten nimittäin avoimen hakemuksen. Pidän jännitystä kuitenkin hyvänä asiana. Se kertoo siitä, että tapaaminen on minulle tärkeä.
Pääsen keskustaan asti Koomikon kyydillä, kun tuo lunastaa vihdoin joulukuisen synttärilahjansa ja menee kellumaan. Jatkan siitä sitten itsekseni Ainoaan. Hupaisaa, miten innoissani olen siitä, että pääsen johonkin. Nyt on viimein alkanut tuntua siltä, että seinät kaatuu päälle. Haluan elämää. Enkä varmasti ole tämän ajatukseni kanssa yksin…
Vaan nyt läppäri pois ja vaatteet päälle! Aika lähteä vakuuttamaan ihmisiä osaamisestani!