Ja miksi naiset eivät sitten saa korjata alushousujensa asentoa yhtä lailla?
Olin eilen lenkillä ja hieman ennen kuin kaarroin kotiin puolikuoliaana huomasin edessäni miehen, joka räpläsi muniaan. Hidastin vauhtiani (jota oli jo valmiiksi aika vähän tässä vaiheessa lenkkiä…) ja kävelin miehen perässä parisensataa metriä. Hän toisti liikkeen.
Enempää en jaksanut seurata, mutta aloin pohtia: Miksi miehille on ok räplätä muniaan avoimesti julkisella paikalla, mutta naisen täytyy hivuttautua seinän viereen tai vähintäänkin ystävän eteen korjatakseen alushousujensa asentoa – tai tehdä siitä erikseen iso numero, jotta se olisi enemmänkin hauska juttu?
Ymmärrän, että penis voi joskus olla väärässä asennossa kalsareissaan. Mutta samalla tavalla tietynlaiset alushousut voivat painaa mimmiä pahasti vaginaan. Ei sekään kovin kivalta tunnu. Joten jos mies saa korjata julkisesti kalsareidensa/peniksensä asentoa, niin miksei se sallittaisi naisillekin.
Samoin pohdin asiaa myös siten, että moni mies olettaa naisen ajelevan/sokeroivan/vahaavan alapäänsä karvoja. No ne karvathan kasvavat takaisin – ja se yllätysten yllätys saattaa kutittaa. Onko naisen tällaisessa tilanteessa sallittua hieroa alapäätään häpykummun päältä? Vai pitääkö kärvistellä ja tuntea olonsa epämukavaksi?
Taisin olla 14-vuotias, kun istuin kampaajalla korjaamassa edellisen kampaajan tekemää kammottavaa värjäystä. Kampaaja repi hiuksiani virkkuukoukulla sellaisen silikonisen hatun läpi tehdäkseen minulle vaaleita raitoja. Se teki todella kipeää ja annoin sen myös kuulua – tai ehkä enemmänkin irvistelin. Kampaaja totesi: Kauneuden vuoksi pitää kärsiä. No ei vittu tarvi! Mutta jäikö tuo lause mieleeni? Tietty.
Ilokseni on meneillään aikakausi, jolloin naisten ei tarvitse kärsiä kauneutensa vuoksi – toisin sanoen: ajella/sokeroida/vahata karvojaan. Tosin olen huomannut, että tämä uusi trendi jakaa naiset kahteen tai kolmeen osaan. Esimerkiksi Poks-podcastista selviää, että Sita Salminen pitää luonnollisemmasta lookista ja Veronica Verho taas pitää paikat niin sanotusti suhteellisen posliinina. Kolumnisti, toimittaja, juontaja, kirjailija ja käsikirjoittaja Laura Friman (tarkistin tittelit mimmin Instagram-tililtä) on kertonut sosiaalisessa mediassa löytäneensä aivan ihanan sokeroijan – ei satu yhtään!
Itse putoan näiden ihanien mimmien väliin: ajelen, mutten kaikkea. Ja tähän on olemassa ihan oikea syykin. Ensinnäkin Cameron Diaz on joskus todennut: It is there for a reason! Lisäksi ystäväni Jarna, joka on ammatiltaan kätilö ja seksuaalineuvoja, kertoi kätilöiden olevan ainoastaan iloisia, jos he esimerkiksi papakoetta ottaessaan näkevät karvoitusta. Että ihan turhaan me mimmit stressataan näistä gynekäynneistä ainakin karvoituksen osalta.
Tähän samaan soppaan voitaisiin heittää vielä miesten tapa istua julkisissa liikennevälineissä. En taida kuitenkaan jaksaa mennä siihen kovin syvälle. Tyydyn tällä kertaa toteamaan, että manspreading ei ole kovin kiva juttu kanssamatkustajien näkökulmasta – varsinkaan täydessä kulkuvälineessä.

Manspreading on miesten tapa istua jalat levällään tilaa vieden. Tämä on nähty ongelmaksi etenkin liikennevälineissä. Tapa on tuomittu misogynistisenä patriarkaatin ilmenemismuotona.
Wikipedia – Manspreading
Palataan vielä alkuperäiseen aiheeseen. Tässä googlaillessani löysin nimittäin vielä artikkelin, joka selittää miesten tavan kosketella itseään julkisesti.
- Peniksellistä kutittaa alhaalta
- Penis on väärässä asennossa tai karkuteillä
- Alapää on hikinen
- Peniksellisellä on erektio
- Kyseessä on yksinkertaisesti tapa
- Peniksellinen tarkistaa, että penis on edelleen olemassa
Tähän viimeiseen on pakko todeta, että olen joskus kuullut miesten tarkistavan leikkauksen jälkeen ensimmäisenä peniksen olevan edelleen olemassa. Uskon siis vähintäänkin tuon viimeisen.
Räpläämisen/hiplaamisen/koskettelun tasa-arvoon voi olla vielä matkaa – varsinkin kun tytöt lähtökohtaisesti kasvatetaan kilteiksi ja häveliäiksi: mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei, mutta pojat on poikia! Ajattelin nyt kuitenkin itse jatkossa korjata alushousujeni asentoa, jos siltä tuntuu, tekemättä asiasta huumorinumeroa tai hivuttautumatta seinän viereen taikka ystävän eteen.
Loppukevennys: Aina kun näen miehen räpläämässä muniaan, mieleeni tulee välittömästi Sinkkuelämää-sarjan Charlotten poikaystävä Paul Ericson.
