Vulvodyniaviikko – #pukeuduviolettiin

Vulvodyniaviikkoa vietetään Suomessa nyt toista kertaa. Teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti vulvodyniasta ja siihen liittyvistä oireista sekä tehdä oireyhtymää näkyväksi.

Vulvodynian kanssa eläviä on Suomessa jopa 200 000. Yleisyydestään huolimatta vulvodynia tunnetaan vielä huonosti. Korento ry järjestää Vulvodyniaviikon 9.–15.11.2020.

Vulvodynia

Vulvodynia on häpyalueen, ulkosynnyttimien tai ulkoisten sukuelinten monimuotoinen, krooninen kiputila, jolle ei ole selvää syytä. Tavallisin oire on yhdyntäkipu, joka tuntuu vaginan aukossa ja voi kroonistuessaan estää yhdynnän täysin.​ Naisista 8-16 % on kokenut erilaisia ulkosynnytinalueen kiputiloja. 

Vulvodynia on huonosti tunnettu sairaus, ja oikean diagnoosin saamiseen voi mennä aikaa. Valitettavasti vulvodynian syntyperää ei vielä tarkasti tunneta. Sen taustalle on kuitenkin ehdotettu joitain laukaisevia tekijöitä, kuten yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö ja pitkittynyt hiivatulehdus.

Vulvodynian hoitoon tarvitaan moniammatillinen hoitotiimi, jonka muodostavat aiheeseen perehtynyt lääkäri, seksuaalineuvoja tai -terapeutti sekä lantionpohjan fysioterapiaan perehtynyt fysioterapeutti. Hoito noudattaa eri hoitojen tiettyä hoitoporrastusta.

Vulvodynia ja kipu

Vulvodyniaan liittyvä kipu voi olla paikallista ulkosynnytinalueen kipua tai epämääräisempää yleistä kipua. Kipu voi syntyä joko kosketuksen seurauksena tai ilman kosketusta. Pääasiassa vulvodynia esiintyy paikallisena vaginan kosketusarkuutena tai yleistyneenä vulvodyniana. Erityisesti vaginan kosketusarkuutena esiintyvä vulvodynian muoto eli vestibulodynia on yleistä nuorilla naisilla.

Kivun ja sen esiintymisen määrittely voi olla hankalaa eivätkä kaikkien oireet ole selkeästi jaoteltavissa tietyn alatyypin alle. Oireet voivat myös vaihdella elämäntilanteen tai esimerkiksi kuukautiskierron mukaan.  Yhdellä kipujakso voi kestää vain joitakin kuukausia, kun taas toisella se voi kulkea mukana läpi elämän. Oireet voivat myös palata takaisin oltuaan välillä pitkäänkin poissa. Kaikissa tapauksissa kipua ei välttämättä pystytä poistamaan täysin, mutta sitä voidaan lievittää monin keinoin. Elämä kroonisen kivun kanssa on hieman helpompaa, kun kivun olemassaolon kykenee hyväksymään.

Kuten mainittu: vulvodynian hoidossa voidaan hyödyntää seksuaalineuvontaa ja -terapiaa sekä erilaisia fysioterapeuttisia menetelmiä. Oireista riippuen myös esimerkiksi paikallispuudutteista, kipua lievittävistä mielialalääkkeistä, hermokipulääkkeistä tai kirurgisesta toimenpiteestä voi olla apua. Vulvodyniaan voi lisäksi liittyä lisääntynyt riski muihin yleistyneisiin kiputiloihin, kuten kivuliaan rakon oireyhtymä, ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) tai fibromyalgia.

Yleisesti vulvodyniaan liittyy vaginismia eli lantionpohjan lihasten jännittyneisyyttä, kipua tai spasmeja. Kipu voi olla tyypiltään myös kroonista, polttavaa hermokipua. Vulvodyniaan liittyy usein toistuvia vaginan hiiva- tai bakteeritulehduksia ja vaginan limakalvojen kuivuutta.

Vulvodynian luonnollinen taudinkulku tunnetaan huonosti, mutta on arvioitu, että se paranee itsestään noin joka kolmannella. Hoitojen tuloksena 50–90 % paranee joko täysin tai oireet lievittyvät siten, että esimerkiksi nautinnollinen seksuaalielämä on mahdollista.

​Vulvodynia jaetaan karkeasti kahteen alatyyppiin, kosketusarkuutta aiheuttavaan vulvan vestibuliittisyndroomaan (VVS) ja hermokipuna oireilevaan dysesteettiseen vulvodyniaan. Molemmista alatyypeistä käytetään useita eri nimiä, ja joskus vulvodynia voi olla yhdistelmä eri muodoista.

Ohjeita vulvodyniasta kärsiville 

Yleiset elintavat 

Monilla vulvodyniasta kärsivillä naisilla on taipumusta vaginan ja vulvan hiivatulehduksiin, ja tulehdukset usein myös pahentavat oireita. Hiivatulehdukset tulisi todeta ja hoitaa mahdollisimman varhain. Toistuvia hiivatulehduksia voi pyrkiä myös välttämään ruokavaliomuutoksilla: mahdollisimman kuitupitoinen ja vähän nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi olla eduksi. Tällaisessa ruokavaliossa vältettäviä ruoka-aineita ovat muun muassa makeiset, leivonnaiset ja muut näkyvää sokeria sisältävät tuotteet sekä vaaleista jauhoista leivottu leipä.

Liikunta on aina hyvä, mutta alapään aluetta hankaavia ja kipua tuottavia lajeja, kuten spinning, pyöräily ja ratsastus, kannattaa välttää. Sen sijaan jooga ja mindfulness–tyyppiset lajit ovat suositeltavia.

Ehkäisypillereiden käytöllä epäillään usein olevan merkitystä oireiden taustalla. Niiden käytön lopettamista suositellaankin heti hoidon alussa, jos se suinkin on mahdollista – edes kokeeksi.

Hygienian hoito

Intiimialueen pesun voi tehdä 1-2 kertaa päivässä, mutta saippuoita ei pidä käyttää. Pelkkä vesi riittää. Myös hajustetut vartalonpesutuotteet voivat aiheuttaa ärsytystä. Pesun jälkeen iho kannattaa kuivata hyvin pehmeällä pyyhkeellä ja kuivumisen estämiseksi sekä ihon ja limakalvojen suojaksi voi käyttää mietoa, hajustamatonta perusvoidetta tai öljyä. Päivittäinen rasvaaminen edistää limakalvojen hyvinvointia. Häpykarvojen ajelua limakalvojen läheltä ei suositella.

Kuukautissuojia ei tule käyttää pidempään kuin on pakko. Jos tamponin tai kuukautiskupin käyttö ei ole kivuliasta, ovat ne äärimmäisen hyviä vaihtoehtoja. Pikkuhousunsuojien käyttöä olisi syytä välttää.

Iho ja limakalvot hengittävät paremmin puuvillaisissa tai silkkisissä pikkuhousuissa, joita voi tarvittaessa vaihtaa useamminkin. Keinokuiduista valmistettuja alusvaatteita ei tulisi käyttää lainkaan. Myös kiristävät vaatteet, kuten stringit ja tiukat farkut, saattavat olla haitaksi. Esimerkiksi öisin kannattaa olla kokonaan ilman housuja, jotta limakalvot saavat riittävästi ilmaa.

Lantionpohjan lihakset

Pitkittyneen kivun seurauksena lantionpohjan lihakset ovat usein kireät, mikä lisää oireita entisestään. Myös virtsarakon tahdosta riippumaton lihaksisto saattaa olla yliaktiivinen. Näiden lihasten rentoutuksen ja hallinnan opettelu on ensiarvoisen tärkeää kipujen välttämisessä ja hoidossa. Siihen tarvitaan usein lantionpohjan fysioterapeutin apua. Monesti lähete fysioterapiaan annetaankin jo hoidon alkuvaiheessa.

Yhdyntä

Yhdyntä ei missään tapauksessa ole kiellettyä. Tilanteen pitäisi vain olla mahdollisimman rento, jotta lihasjännitys ei lisäisi kiputuntemuksia. Vastentahtoisesti yhdyntään ei pitäisi ryhtyä – ikinä.

On hyvä muistaa, että ilman yhdyntääkin seksi voi olla hyvää ja nautinnollista. Koskaan ei ole haitaksi käyttää liukastetta. Jos kipu on voimakasta, voi kipualueelle laittaa myös puuduttavaa geeliä tai voidetta. Yhdynnän jälkeistä kipua voi lievittää huuhtelemalla intiimialuetta kylmällä vedellä.

– – –

Tänään maanantaina 9.11.2020 vietetään teemaviikon tiimoilta Pukeudu violettiin -päivää. Jaa somessa kuva itsestäsi tai läheisestäsi ja liitä mukaan #pukeuduviolettiin sekä teemaviikon ja yhdistyksen muut viralliset hashtagit: #vulvodyniaviikko #kipeänäkinkelpaat #vulvodyniatietoa #korentory

Kansainvälisesti vulvodyniaan liittyvän tietoisuuden edistämiseen keskittyvänä päivänä tunnetaan 11. marraskuuta.

Ohjeiden lähde: Aava.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s